dic
21
Posted on 21-12-2007
Filed Under (Logbook) by saro

dsc02959.JPG

21 Dicembre 2007 – ore 16,30 UTC – Posizione 12°58’N 59°16’W

(13) Comments    Read More   
dic
20
Posted on 20-12-2007
Filed Under (Logbook) by Max

Siamo a poche ore da vedere di nuovo terra e quando terminerà questa per me terza Traversata Atlantica, incontrando gli amici, non potrò esonerarmi dal rispondere alla più classica delle domande: com’era?
Ed anche stavolta non sarà semplice trovare le giuste parole per descrivere quanto visto e vissuto in questi giorni di navigazione.
Come descrivere la maestosità del mare con i suoi particolari colori che vanno dal blu intenso al grigio argenteo quando il sole inizia a calare all’orizzonte. O l’azzurro smeraldo che per un attimo scorgi sulle creste schiumose delle sue onde.
Come descrivere proprio l’eleganza delle onde così imponenti quando le vedi arrivare da poppa a formare un inquietante muro d’acqua che sembra sovrastarti, ma che poi invece ti cullano sollevando te e le tue quaranta tonnellate come un dondolante tappo di sughero.
Come descrivere quella sensazione giocosa che provi quando al mattino in piedi (sempre ben assicurato) sulla tuga ti diverti a surfare su una tavola a vela di venti metri sorseggiando una buona tazza di caffè.
p1010845.JPG Come descrivere i colori dell’alba con il sole che dipinge le nuvole in una fantasia cromatica di giallo ocra, rosa confetto, azzurro tenue ed arancione.
Come descrivere il tramonto quando il viola, il giallo e le rossastre lingue infuocate fanno sembrare il cielo un’immensa tavolozza di un grande pittore. p1010851.JPGA volte neppure l’ausilio delle fotografie, alcune magari riuscite benino, riescono nello scopo.
Come descrivere gli stati d’animo: la pace rotta solo dallo scroscìo del mare e dal fischio del vento o l’oscurità della notte che ti accompagna nei turni di guardia tra un sorso di rhum ed una boccata di un buon Cohiba.
Come descrivere la volta celeste che sembra indicarti la giusta via: a destra il Carro, a sinistra la Croce del Sud ed in alto… “mio Dio è pieno di stelle!”
Come descrivere quale meraviglia è l’Universo.
Come descrivere…
Questo e tanto altro ancora è per me il viaggio, questo è l’Oceano: un insieme di sensazioni, diversi stati d’animo, un mix di emozioni. Anzi è l’Emozione!
p1020288.JPG E, per dirla con Celentano, “l’emozione non ha voce”.

– Massimo
da bordo di Talina

(4) Comments    Read More   
dic
20
Posted on 20-12-2007
Filed Under (Logbook) by JiriEeraIkari

20.12.2007 – Atlantilta

 

Hyvaa huomenta kaikille ja terveiset Atlantin aalloilta! Mina olen Jiri S/Y Talinan perusvaruste, purjehtia ja herra huolto. Muistutan viela itselleni kotimaani ompi Suomi.
Monen mielta on askarruttanut kysymyksiin asti, minkalaista on olla merilla, minkalaista on tyoskennella veneessa, minkalaista on asua veneessa. Savolaisena vastaan, onhan tama tammosta, mutta minkalaista se on siella maissa!?
Matka Suomesta tahan pisteeseen (N 16°00’00’’, W 43°53’00’’) on ollut vahintaankin varikas, tapahtumarikas, vaarallinen ja valilla jopa haastava. Miehisto on vaihtunut yhta tiuhaan kuin ateriat poydassa joka osaltaan on tehnyt purjehduksista haastavia, kielimuuri on tullut vastaan useasti. Matka on taittunut jokseenkin tuttua reittia, joten olen tavannut paljon tuttavia vuodentakaiselta purjehdukselta. Ja tietenkin paljon uutta ja uusia tuttavuuksia on jo matkan varrelle ehtinyt. Olemme kuitenkin vihdoinkin tulleet siina mielessa mukavaan pisteeseen etta lamminta riittaa ja “leppoisa” pasaatituuli kuljettaa kohti maaranpaata, maailmanlaitaa.

 

Minun Paivani nro 112dsc02767.JPG
On seitsamas paiva merella ja noin 2000 kilometria lahimmalle uimarannalle. Kello soi, on pimeaa, hapeton keulahytti, joku on sulkenut kattoluukun. Puen paalle, heratan Lucan (Sisilian nuorisovahvistus 34 laskemassa keski-ikaa Atlantin ylityksella) minun taisteluparin. Kuljen vessan lapi, aamutoimet ja tarkistus listalta, jaaha se onkin minun WC:n putsauspaiva. Siirryn salonkiin. Navigointipyodan valot saa silmat sikkuraan, hyvaa huomenta kello on jo melkein kuusi. Renato (veneen kalustoa, kalastaja, ollut mukana Kokkolasta asti) tulee jo vastaan mumisten vasyneena jotain, siis matkalla hoyhensaarille,selva. Tarkistan veneen kurssin , nopeuden , halutun kurssin maarnpaahan..tarkistan paasahkotaulun, taas taytyy kaynnistaa generaattori. Pistaydyn keittiossa. Lasillinen mehua ja kaksi keksia taskuun. On aika nousta kannelle. Raikas hieman suolaisen kostea merituuli toivottaa tervetulleeksi vahtivuoroon. Kolmemetriset aallot keinuttavat meita puolelta toiselle. Ruorin takana hytkyy Gino, laulaa sekavireisesti Elton Johnia iPodin tahdittamana kannen navigointilaitteiden parrasvaloissa. Vaihdetaan kuulumiset ja puhellaan niita naita.(Gino, uusin tulokas / atlantin ylitysmiehistoa, puhuu englantia). Tarkistan tuulen, kurssin ( myos kompassisuunnan), purjeet, kaikki niinkuin pitaakin , Karibia taalta tullaan. On pimeaa, mutta tahtitaivas loistaa uskomattoman kirkkaasti. Vasyttaa, kytken autopilotin pois paalta ja siirryn ohjaamaan kasin. Luca kompii kannelle, ensimmainen puolituntia on yleensa hiljainen, fiilistelya. On kahvin aika. Maria nousee kannelle, herattyaan kahvipannun pihinaan, valmistelemaan ajoissa auringonnousukuvien toivossa. ( Maria, laivan laakari ja vauhdikkaan tunnelman / metelin yllapitaja.) Luca tulkkaa Marian paattomia tarinoita minka kykenee. Claudio ja Massimo saapuu ajovuoroon ja aamunsarastus haamottaa lahella. Aika siirtya kevyen aamupalan jalkeen lepaamaan, lukuhetki, pikku tirsat ja vessan pesuun. Salongissa on jo taysi touhu p1000252.JPGpaalla. Bianca ja Maria pelaavat korttia aanekkaasti keskustellen, stereoiden huudattaessa Meksiko-musiikkia. Bianca sovittaa tekemaansa myssya minun paahan, sopii, sopii kuin sialle viikset. Claudio jo maistelee kehittelemaansa paivan lounasta,nam. Se ei peta koskaan. Saro istuu navigointipoydassa kahden tietokoneen saartamana, antaen ohjeita ruorimiehelle VhF-sisaisenpuhelimen kautta, toisessa kadessa satelliittipuhelin, toisen kaden hapuillessa SSB-radion viritinta. On taas ajovuoro. Aika tehda paivan purjevalinnat, tanaan jatketaan
genualla ja mesaanilla. Kannella aurinko valaisee jo tutuksi tullutta maisemaa. A TABOLA! Kutsu lounaspoytaan on kajahtanut ilmaan. Pastaa, kalaa, juustoja,hedelmia ja kahvit. Pesun aika. Pesen Talinan selan, jonka jalkeen merivesisuihku kelpaa myos minulle. Iltapaivaksi tunnelma rauhoittuu. Kunnes kannelta kuuluu huuto KALA. Kelat hyrraa, vavat notkuu, purjeita pienemmaksi, kannustusjoukkoa kertyy ymparille kameroineen. Se on iso. Nyt on nayton paikka Renato. Vasytys jatkuu.
Silla valin Massimo pitaa perinteesta kiinni ja alkaa valmistamaan aperatiivia. Se on kuin kapellimestarin merkki keittiolle illallisen alkamisesta. Aurinkolaskee ja filmirullat vaihtuvat (siis muistikortit tayttyvat )on taas meidan vahtivuoron aika. Kulkuvalot paalle ja viimeinen katsaus kannelta mastoon, pimeys on saapunut ja aallot jatkavat veneen keinutusta. Poyta on katettu..iso aalto..hups..ja keittiosta kuuluu sadattelua p.r..kle, f#nc°lo…pastaa, kalaa, salaattia, juustoja ja jaateloa. Bravo keittio kuuluu jokaisen suusta vuorollaan . Poydassa on vauhdikas keskustelu kaynnissa, vain italialainen tietaa mista. Keskityn kuuntelemaan Laura Pausinia, kunnes minun harhaileva ajatus katkaistaan ja Saro valottaa keskustelun aiheen.
Illallinen on paattynyt. Tupakoitsijat siirtyvat kannelle ja poydan seurue jatkaa keskustelua. On yomyssyjen aika, keittiossa tiskauksen aania. Renato torkkuu salongin sohvalla istualtaan kuivatut aprikoosit kadessa. Talina hiljentyy vahitellen. Saavun puolenyon vahtivuoroon ja kannella on yllattaen herrat hereilla ja vinoilun tunnelmaa ilmassa.
Kilpaillaan tahtitietamyksesta, kerrotaan tarinoita edellisilta purjehdusmatkoilta, p1020015.JPGkunnes puheet taas kaantyvat…miten olisi yopasta?Kelpaa kaikille. Kello 0200 vuoro vaihtuu. Aika levata hetki.
Hyvaa yota!!
Hyvaa Joulua ja Uutta Vuotta kaikille

 

– Jiri

******************************

 

Good morning! My name is Jiri and I’m basic gear, sailor and Mr. maintenance of S/Y Talina. And we’re from Finland. Many of you have been curious to know about living in a boat, working in a boat and spend time on the sea. And I’m interested to know about life ashore.
The journey from Kokkola, Finland until this point has been at least colorful adventure included full of action and challenges. Crew has change as often as dishes on the table and that has not been the smallest challenge to communicate at maneuvering actions without common language. But anyway Italian kitchen is here with all of the delicious portiones. Our route has been familiar from previous sailing one year ago. And many friends has been met on the way. Finally trip has found a nice direction and we have cross the line of the comfort. It’s warm and trade wind gives us fantastic sailing over the ocean.

 

My day 112
It’s seventh day on the sea and around 2000 km to the nearest beach.
Alarm clock ringing, it’s dark, airless front cabin, somebody has closed the hatch. I put my clothes on, wake Luca up, his my buddy,p1000758.JPG we share duties and of course cabin. I go thru toilet make my morning chores and check the list, right today is my duty to clean toilet. I move to salon.
Navigation table’s lights are bright and put my eyes to other level.
Good morning it’s almost six a’clock. Renato comes toward to me from duty on the way to bed. I check our course, speed..check the main electrical panel, it has to put generator on once again. I stop in galley for class of juice and put two biscuits to pocket. It is time to go up the deck. Behind the steering wheel I find Gino singing Elton John supporting by iPod under footlights of navigation instruments. We change couple of words. Basic check on the deck, sails, wind direction, course, also true course..everything clear, Caribbean here we come. It’s still dark but unbelievable bright star-studded sky. I’m tired, I switch off autopilot and crab steering wheel to hands. Luca comes up to deck, the first half an hour is normally for silence. It’s time for a café. Maria wakes up to whistling of mocca pot and start to prepare camera ready for sunrise. Luca translate Maria’s goofy stories as much as possible.
Claudio and Massimo let us from shift, dawn is somewhere close. Light breakfast and time to rest, read a book, nap and cleaning to toilet. In
salon atmosphere has already top of the mast. Bianca and Maria playing cards loudly into measures of Mexican music tuned high volume level.
Claudio is creating lunch of the day. Nam. This you can trust. Saro is sitting in navigation table in front of two computers, satellite phone in the one hand during other hand gropingly SSB-radio and giving some orders to helm man. Luca it’s our shift again. Time to select sail set for today, continue with same set , genua and mezzan. Lunch time. Menu: pasta, fresh fish, cheeses, fruits and café. It’s time to take shower
with Talina and of course wash her back. General day briefing, position, measure day distance. Talina calms down during the afternoon until yell “FIISHHHHH” breaks peace. Reels rolling, rods moving aggressively and support team surround our brave fisherman. It’s big. Now is your performance Renato , you can do it. While Massimo keeps on traditions and prepare aperitif which is like sign of conductor to kitchen for dinner. It’s sunset and cameras are heating up. Luca it’s a time again.
Switch on running lights, the last eye from the deck to mast and back, night has arrived and waves keep Talina in movement. Table is ready for dinner…big wave …-hopla…and from kitchen can be heard F#nc°lo..p°rca..p#tana. Pasta, fish, salad, cheese, ice cream. Bravo kitchen. At the table vivid conversation and only Italian can understand what is going on . I concentrate listen to Laura Pausini, Saro cut my flying mind and tell subject of conversation. Dinner has terminated. In galley sound of dishes. Renato is falling asleep in vertical position on the salon’s sofa. Talina falling under night mood. I come to midnight watch and find gentlemen joking on the deck. We make competition of knowledge at astronomy and keeping to tell stories of sailing experiences. And after all we are talking about food andp1020015.JPG –“anybody hungry?”. Time to prepare late night pasta. It’s 0200 watch change. Time to rest for a while. Good night.
Merry Christmas and Happy New Year

– Jiri

(4) Comments    Read More